Herkkiä työntekijöitä kannattaa kuunnella | Sympa

Herkkyys ei ole töissä haitta vaan voimavara. Tulevaisuuden työelämässä kaivataan empatiaa ja aitoutta – ja niitä löytyy herkiltä ihmisiltä.

Ennen vanhaan kaivoksiin vietiin kanarialintuja. Jos ne kuukahtivat häkkiinsä, tiesivät kaivosmiehet, että ilmassa on myrkyllisiä kaasuja. Herkät ihmiset ovat työpaikkojen kanarialintuja, sanoo Herkät johtajat -kirjan kirjoittaja, coach Mari Valonmeri.

”He usein vaistoavat, jos yrityksessä ollaan menossa huonoon suuntaan. Herkkiä kannattaa kuunnella, sillä jos he alkavat uupua, leviää se todennäköisesti koko yritykseen.”

Erityisherkkyys on ollut viime vuosina paljon esillä. Valonmerestä on häilyvää, onko ihminen erityisherkkä vai herkkä – oikeastaan termin tarkoitus on, että ihminen voisi ymmärtää itseään paremmin. Hän kertoo neljä ominaisuutta, jotka ovat tyypillisiä herkille ihmisille:

• Herkät ovat empaattisia. He myös reagoivat voimakkaasti niin myönteisiin kuin kielteisiin tunteisiin ja samaistuvat helposti toisten ihmisten tunnetiloihin.
• Herkät vaistoavat vivahteita. He aistivat helposti ympärillään pienet asiat, jotka jäävät muilta huomioimatta – myös sen, minkälainen tunnelma huoneessa on.
• Herkillä on taipumus ylivirittyneisyyteen ja korkea ärsykeherkkyys. Tämä voi olla negatiivinenkin asia, kun herkkä koko ajan skannaa, mitä ympärillä tapahtuu.
• Erityisesti erityisherkillä on taipumus käsitellä asioita ja kokemuksia syvällisesti.

Valonmerestä siitä ei puhuta tarpeeksi, että herkkyys on työelämässä hyvä juttu. ”Usein puhutaan vain siitä, että herkät kuormittuvat avokonttoreissa. Vähälle huomiolle on jäänyt, mitä voimavaroja herkkyydessä on ja miten niitä voitaisiin hyödyntää.”

Tulevaisuuden työelämä kaipaa herkkiä johtajia

Valonmeri näkee, että työelämässä korostuu koko ajan enemmän merkityksellisyys: siinä mitä tehdään täytyy olla jokin järki ja omalla työllä tarkoitus. Hänestä tulevaisuudessa tarvittaisiin juuri siksi enemmän herkkiä johtajia.

”Herkät johtajat pohtivat usein syvällisesti omaa taustaansa, arvojaan, ihmiskäsitystään ja sitä, mihin he pohjaavat työnsä.”

Herkät johtajat ovat tulevaisuutta siksikin, että tulevaisuuden työelämässä arvostetaan Valomeren mielestä esimerkiksi eettisyyttä, läpinäkyvyyttä ja aitoutta. Arvostettuja työelämätaitoja ovat esimerkiksi empatiakyky ja luovuus.

”Valta turmelee ja vähentää empatiaa. Herkillä kyky korruptoitua ja muuttua ei-empaattisiksi on matalampi. Herkät ihmiset pystyvät johtopaikoilla helpommin toimimaan eettisesti, heillä on moraalinen kompassi ja halu tehdä hyvää ja jotain merkittävää.”

”Herkät johtajat pohtivat usein syvällisesti omaa taustaansa, arvojaan, ihmiskäsitystään ja sitä, mihin he pohjaavat työnsä.”

Entä kuinka johtaa herkkää työntekijää?

Herkät työntekijät istuvat monessa mielessä tulevaisuuden työelämään vaateisiin. He ovat yleensä empatiakykyisiä ja luovia, ja heille merkityksellisyys ja aitous työssä on erityisen tärkeää.

Valonmerestä herkät työntekijät aistivat helposti, ollaanko heille rehellisiä vai sanooko pomo jotain, mitä ei oikeasti tarkoita. ”Epäaitous ja epäoikeudenmukaisuus ovat herkille työntekijöille myrkkyä.”

Jotta herkkä työntekijä voi loistaa työssään häneltä kannattaa kysyä, miten hän haluaisi työtään tehdä. Herkät arvostavat sitä, että heitä arvostetaan eikä vaadita menemään muottiin, johon eivät sovi.

Tämä ei tarkoita, että herkkiä työtekijöitä pitäisi paapoa. Valonmeri näkee, että herkän työntekijän kohtaaminen on ihan normaaleja työelämätaitoja, kunnioitusta ja kuuntelua. ”Ajattelen, että se, miten herkkää työntekijää kohdellaan, palvelee koko työyhteisöä.”