Ekstrovertiltä vaikuttava introvertti on lainaus arvoisalta ex-kollegaltani, jonka kanssa usein keskustelimme introverttiydestä. Vaatimattomuudessa on hyvät ja huonot puolensa: rautaista osaamista voi harvoin korvata puhumalla. Hyvä työyhteisö tarvitsee sekä introverttejä että ekstroverttejä, ja hyvä johtaja inspiroi esimerkillään molemmista parhaat puolet esiin.
Introversio ja ekstroversio ovat vahva osa identiteettiämme. Länsimaisessa kulttuurissa ekstroverttien tapaa toimia pidetään arvossaan: meidän kaikkien oletetaan olevan ulospäinsuuntautuneita ja puheliaita. Introvertti henkilö puolestaan nähdään usein ujona ja ehkä jopa poikkeamana normista.
Introvertin syrjäänvetäytyvyys ei kuulu nykykäsitykseen täydellisestä johtajasta tai esimiehestä. Hiljainen ja miettiväinen työntekijä tulkitaan usein välinpitämättömäksi, sillä erehdymme helposti pitämään näkyvimpiä työntekijöitä kaikkein tehokkaimpina.
Toisaalta introverttien sanotaan olevan päättäväisiä ja keskittymiskykyisiä. Ominaisuuksia, joita varmasti tarvitaan kaikissa organisaatioissa – ja kaikilla tasoilla. Introversio ei siis tarkoita kunnianhimon tai intohimon puutetta.
Introvertille on tärkeää saada tehdä työprojektit rauhassa, eli ilman häiriötekijöitä, joita ekstrovertissä maailmassa kutsutaan sosiaaliseksi kanssakäymiseksi. Introvertin suorituskeskeisyys vaatii mahdollisuuden keskittyä työhönsä täysillä. Myös selkeät deadlinet helpottavat hänen työtään, sillä introvertille onnistumisen tunne syntyy sovitussa aikataulussa pysymisestä tai jopa aikataulun alittamisesta.
Introvertti ei välttämättä viihdy työpaikan kahvihuoneessa tai edes palaverissa jaarittelemassa (omasta mielestään) joutavia, kun oikeat työt odottavat. On siis tarpeen tukea introvertin itsenäisyyttä ja sitoutumista pitämällä palaverit asiakeskeisinä ja tehokkaina.
Introvertitkin osaavat olla seurallisia, silloin kun se heille sopii. Niinpä otsikossa mainittu ekstrovertiltä vaikuttava introvertti on passeli ilmaisu. Moni introvertti on ajoittain ekstroverttimäisen äänekäs ja sosiaalinen, mutta sen vastapainoksi he tarvitsevat omaa rauhaa ja yksinäisyyttä. Siinä missä ekstrovertti saa toisista ihmisistä energiaa, introvertille sosiaalinen kanssakäyminen ja esillä oleminen on kuluttavaa. Tämä kannattaa huomioida sekä työtilojen, -tehtävien että tiimien suunnittelussa. Introvertti kokee olevansa tehokkaimmillaan ja mukavimmillaan, kun hän saa rauhassa eristäytyä ratkaisemaan omia työtehtäviään.
Introverttejä, ekstroverttejä ja kaikkea siltä väliltä mahtuu jokaiseen yritykseen ja kaikille tasoille. Introverttien työntekijöiden ei ole todettu olevan sen huonompia tai parempia johtajia kuin muutkaan. Tutkimusten mukaan introversio on lahja siinä missä ekstroversiokin, johtajillekin.
Introverttien vahvuuksia nimittäin ovat sitoutuminen, kunnianhimo, motivaatio, luovuus ja tunteenpalo. Niitä tarvitaan usein huomattavasti enemmän kuin ylenpalttista seurallisuutta. Introvertti johtaja tyypillisesti inspiroi alaisiaan mieluummin omalla ahkeruudellaan ja periksiantamattomuudellaan kuin ylevillä puheilla.
Delegoinnissa hän puolestaan saattaa kaivata opastusta. Koska introvertti tavoittelee täydellisyyttä, johtajana hän usein mieluummin tekee itse kuin kertoo muille, mitä tehdä. Esimerkillistä, mutta ei aina koko organisaation kannalta tehokasta.
Introvertti voi ehdottomasti olla huikean hyvä johtaja. Mietitäänpä vaikka sellaisia historian henkilöitä kuin Martin Luther King tai Mahatma Gandhi. Introverttejä persoonallisuuksia molemmat – ja melko tuloksekkaita johtajia.