Työnantajamielikuvan ja hyvinvointimahdollisuuksien parantaminen EU työaikadirektiivin avulla

Euroopan unionin vuoden 2019 työaikadirektiivi oli merkittävä muutos tavassa, jolla työaikaa kirjataan ja hallinnoidaan eri jäsenvaltioissa. Vaikka useimmat HR-tiimit pitävät direktiiviä lainsäädännön noudattamiseen liittyvänä asiana, se itse asiassa tarjoaa yrityksille ja henkilöstöosastoille todellisen mahdollisuuden kehittää työnantajabrändiä ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Perehdymme tähän tarkemmin tuonnempana.

EU:n työaikadirektiivi lyhyesti

Direktiivin mukaan EU:n alueen työnantajat ovat velvollisia luomaan objektiivisen, luotettavan ja helppokäyttöisen järjestelmän työntekijöiden työaikojen kirjaamista varten. Järjestelmän avulla on tarkoitus varmistaa työlainsäädännön noudattaminen. Erityisesti työaikoja, lepotaukoja ja ylitöitä koskevien lakien noudattaminen. Tavoitteena on turvata työntekijöiden altistuminen liialliselle rasitukselle ja varmistaa, että he saavat oikeudenmukaisen korvauksen työajastaan.

Oleelliset raportointimittarit

Yritysten odotetaan seuraavan ja raportoivan useita keskeisiä mittareita, kuten:

• Kokonaistyöaika: Kunkin työntekijän tekemien työtuntien tarkka määrä.
• Ylityötunnit: tavanomaisen työviikon ylittävät työtunnit.
• Lepotauot: työntekijöiden pitämien taukojen kesto ja tiheys.
• Lomat ja poissaolot: lomien kirjaaminen, mukaan lukien sairauslomat, henkilökohtaiset vapaat ja lomapäivät.

Miten tämä kaikki liittyy työntekijöiden hyvinvointiin – ja työnantajabrändiin?

Yksinkertaiset ajankäytön mittarit saattavat aluksi vaikuttaa seurannalta, jolla ei ole suoraa, myönteistä vaikutusta työntekijöihin, mutta tämä ei ole totta. Kun asiaa tarkastellaan hieman syvemmin, seuraavat keskeiset vaikutukset käyvät ilmi:

• Avoimuus ja luottamus: selkeä ja oikeudenmukainen työajanseurantajärjestelmä parantaa yrityksen mainetta eettisenä ja avoimena työnantajana. Avoimuus edistää luottamusta ja vahvistaa työnantajabrändäystä.
• Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet: Työntekijöillä on selkeä näkymä työtunneistaan, mikä antaa heille mahdollisuuden hallita aikaansa tehokkaammin ja toimia paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon puolesta.
• Työuupumuksen väheneminen: Seuraamalla työaikoja ja varmistamalla työlainsäädännön noudattamisen yritykset voivat vähentää merkittävästi ylikuormitusta ja työuupumusta. Tämä johtaa terveempään ja kestävämpään työympäristöön.
• Tietoon perustuvat työhyvinvointiohjelmat: Kerättyjä tietoja voidaan käyttää sellaisten mallien tunnistamiseen, jotka voivat viitata työuupumuksen tai stressin riskiin - osastojen sisällä, poikkeusolosuhteissa ja vuotuisen HR-syklin aikana. Yritykset voivat tällöin räätälöidä hyvinvointiohjelmiaan niin, että ne kohdistuvat näihin erityisalueisiin ja tarjoavat kohdennetumpaa tukea työntekijöilleen.
• Osaajien houkuttelu: Yritykset, jotka omaksuvat edellä mainitut periaatteet, houkuttelevat todennäköisesti huippuosaajia, jotka arvostavat työssään näitä osa-alueita.

Lopuksi... 

Vaikka kyseessä kenties onkin lainsäädännön noudattamista koskeva velvoite, tarjoaa EU:n työaikadirektiivi yrityksille ja henkilöstöosastoille ainutlaatuisen tilaisuuden vahvistaa myönteistä työpaikkakulttuuria. Keskittymällä avoimuuteen, työntekijöiden hyvinvointiin ja kestävään työympäristöön yritykset voivat parantaa työnantajabrändiään ja saada aikaan kannustavamman ja sitoutuneemman työyhteisön. Tämä ennakoiva lähestymistapa työntekijöiden hyvinvointiin ei ole vain lakisääteinen velvoite - se on strateginen etu nykypäivän kilpailluilla osaajamarkkinoilla.